Kuka on ihmisen seuraava työpari?

Suurimman osan historiastaan ihminen eli metsästäjäkeräilijänä. Selviytyminen perustui oman työn lisäksi yhteisön tukeen ja luonnon tuntemiseen. Maanviljelyn myötä noin 12 000 vuotta sitten ihminen sai rinnalleen uuden työparin: kotieläimet. Ne eivät olleet enää pelkästään ravinnon lähde, vaan keskeinen osa tuotantoa ja arjen työtä. Ne auttoivat ihmistä saavuttamaan enemmän kuin mihin hän yksin olisi pystynyt.

Seuraava suuri muutos tapahtui noin 250 vuotta sitten teollisen vallankumouksen myötä. Koneista tuli ihmisen uusia työpareja. Vaikka monet pelkäsivät koneiden korvaavan ihmistyön, kävi lopulta päinvastoin: ammattien sisältö muuttui, tuottavuus kasvoi ja syntyi uusia tehtäviä, joita kukaan ei ollut osannut ennakoida. Viime vuosikymmeninä tietokoneet ja internet ovat muokanneet työelämää, ja nyt saatamme olla uuden murroksen kynnyksellä. Tekoäly on jo tullut osaksi monien arkea, ja seuraava askel voi olla tekoälyagentit. Tekoälyagentti on tekoälyyn perustuva apuri, joka auttaa kokoamaan tietoa, suunnittelemaan tehtäviä ja ehdottamaan seuraavia askelia käyttäjän antamien ohjeiden perusteella.

Tekoälyn merkittävimmät vaikutukset eivät synny siellä, missä työ tehdään käsillä, vaan siellä missä käsitellään tietoa. Ruoka- ja puhtauspalveluissa tekoälyagentit voivat vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä, auttaa tiedon käsittelyssä ja tukea päätöksentekoa. Ihmiselle jäävät edelleen käsityö, luovuus, kohtaamiset, harkinta ja kehittäminen. Vaikka emme vielä tiedä, millaisia uusia toimintatapoja tekoälyn myötä syntyy, historian valossa kyse ei kuitenkaan todennäköisesti ole työn loppumisesta, vaan työn seuraavasta suuresta muutoksesta.

Ateriapalveluissa ei ole tällä hetkellä näkyvissä yhtä suurta teknologista murrosta kuin tietotyön aloilla. Vaikuttaa siltä, että ruokaa valmistetaan tulevaisuudessakin pitkälti uuneissa, padoissa ja muissa meille tutuissa tuotantolaitteissa. Vaikka automaatiota kehitetään jatkuvasti, sen käyttöönottoa rajoittavat ammattikeittiöissä tuotannon monimuotoisuus, investointikustannukset ja tilatarpeet. Esimerkiksi astiahuollon laajamittainen automatisointi vaatisi nykyteknologialla huomattavan suuria tilaratkaisuja.

Puhtauspalveluissa tilanne näyttää osittain erilaiselta. Robotiikan kehitys on jo mahdollistanut käytännön sovelluksia, joilla voidaan automatisoida erityisesti suurten pintojen ylläpitosiivousta. Kokemukset viittaavat siihen, että oikein kohdennettuna robotiikalla voidaan saavuttaa hyötyjä sekä työn tuottavuudessa että henkilöstön työn kuormittavuuden vähentämisessä. Polkassa puhtausrobotiikan kehittäminen on liitetty ajatukseen robotista laitoshuoltajan työparina: laitteena, joka voi tehdä osan työstä ja vapauttaa aikaa vaativampiin tehtäviin, joissa tarvitaan havainnointia, ammattitaidon soveltamista ja harkintaa.

Ehkä olennaisin kysymys ei olekaan, viekö teknologia alan työpaikkoja. Kiinnostavampi kysymys on, millainen työpari teknologiasta voisi tulla ja mitä kaikkea voimme saavuttaa, kun opimme hyödyntämään sen vahvuuksia osana omaa työtämme.

Jarno Korhonen
tuotantopäällikkö